maanantai 22. maaliskuuta 2010

Ei se koskaan muutu

Ruoka vain on mielessä,
siinä on laihdutus pielessä.
Ei hän uskalla enää vaa'alle astua,
tekee vain mieli peruna lastua.

Itse hän kyllä tietää,
itsepetosta hän sietää.
Ei auta, vaikka olisi vähän rasvaa,
silti maha jatkuvasti kasvaa.

Ompas mennyt kauas napa, huomenna muuttuu elämäntapa.
Joskaan,
se ei kuitenkaan muutu koskaan.

Dieetillä

Vatsa kurisee, kauhea nälkä. Jääkaapissa olisi torttua. Ei, ei, en ota. Tai jos yhden palan. Ihan pienen palan. Se on kuitenkin paljon terveellisempää kuin jäätelö. Jäätelöäkin minulla olisi. Jäätelöä ja torttua, jos ihan pieni pala jäätelöä ja ihan pieni pala torttua. Molempia vain pienen pieni siivu. Jäätelö on vain maitoa ja maitohan ei lihota. Ihan pienet palat vain.

Ei se niin kamlaa ole, saahan välillä herkutella. Pitäisi kyllä syödä jotain kunnon ruokaa. Jos vaikka tekisin jotain terveellistä. Salaatti on terveellistä. Mutta pitää sitä ihmisen jotain lihaakin saada. Jos vaikka kanaa laittaisi sinne. Ja kastikkeeksi... jotain kevyttä. Kermaaviiliä. Vähärasvaista kermaviiliä. Onkohan sellaista? Tai ehkä helpompi vain ostaa kaupasta valmis salaattikastike, jos sitä vaan laittaa ihan vähän. Mutta toisaalta salaatti on aika kuivaa ilman kastiketta ja kastiketta pitää olla reilusti.

Noniin kauppalistaa. Maitoa, salaattikastike, tomaattia, salaattia, kurkkua. Ei kyllä kuulosta yhtään hyvältä. Niin vaikeaa tehdä. Ja niin paljon muistamista. Ähh. Jos tekisin vaikka ranskalaisia perunoita ja lihaa kermakastikkeessa. Se on helmpompaa ja nopeampaa. Tuleepahan vatsa kunnolla täyteen. Lihaa ja pakasteranskalaisia. Niin ja kermaa, vähärasvaista kermaa. Niin ja jotain pientä jälkiruokaa, ehkä suklaata? Vain vähän. Jotain vähärasvaista suklaata?

Noniin, nyt kauppaan. Minähän kävelen. Sinne ei ole kuin pari korttelia. Toisaalta on kyllä kauhea nälkä ja siihen menee aikaa kun kävelee. Ja kamalan kylmäkin sielä on. Ehkä on vain käytännöllisempää mennä autolla. Ei sitten ruuatkaan ehdi jäätyä kun kävelen kotiin. Joo, eli autonavaimet, kotiavaimet ja lompakko. Ja hissillä alas, ei se mitään auttaisi vaikka niitä portaita käyttäisi.

Saatana, kauppalista jäi kotiin. Ei kai sinne kauppaan sitten mitään järkeä ole mennä. Tässähän on se pizzeriakin ihan lähellä. Sitten ei tartteisi tehdäkkään ruokaa. Joo, sinne, eli oikealle tästä, kyllä. Ja perhepizza täytteinä aurajuusto, kinkku, salami, tuplajuusto, kebab, tulinen kastikeja pekoni. Niin ja iso cola. Juuri niinkuin viimeeksi.

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Tanssit

-Saanko ehdottaa, iltaa kanssani?
-Tottakai, tanssitatko minua juhannuksen kunniaksi?
-Tule niin vien sinut kahville ja nakkikioskille jatkoille, siitä taksiin saatille?
-Hienoa, näytätkö mulle vähän tätä landea ku en oo koskaan ennen ollu tääl?
-Tänä iltana, ei tuu pakkeja.